No ei ollu juhlia, mutta mie jo aamusta mietin, että tänhään eltaan leivinuunin niin kuumaksi, että alan kokkeilehmaan miten rieska onnistuu. Aamu päivä meni uunin lämmityksessä. Siinä isäntäki ihmetteli kuinka kuumaksi meinaan uunin lämmittää. Lämpenihän se reilusti yli 300*C.
Ohrajauhot on oottanu jo joulusta asti tätä testierrää. Kovin isoa taikinaan ei tohi tehä näin alakkuun. Olen mie joskus ennenki tehny, mutta ei niistä ole kummosia tullu. Äitiltä kysyin ohjetta taikihnaan muistimpa ite, että äiti aina sannoo, että se häätyy laittaa nokare hiivaa rieskataikihnaan, ettei se ihan kuivetu. Monissa ohjeissa käskettään taikina tehä kylmään vetteen, muuta ko mie laitoin tuon hiivan tein sitten lämpihmaan vetteen. Tässäpä osviittaa ohjeeseen. Tässä yksi netistä kaivettu ohje josta vähän katoin mittoja. Ne on nuo minun äitin ohjeet aina niin näppituntumalla tehtyjä, että ite jouvun kyllä hakehmaan vähän mittoihin apua.
Ohrarieskat 4 keskikokosta rieskaa
3 dl vehnäjauhoja
7 dl ohrajauhoja (luomua)
1/2 rkl suolaa
1 tl kuivahiivaa
1/2 l vettä (42*)
Sekoita kuivat aineet sekaisin ja lisää joukkoon lämmin vesi. Taikina saa olla aika pehmeää, mutta kuitenkin että sitä voi käsitellä. Itse annoin vähän taikinan levätä jonkuaikaa nennen leipomista. Leipoessa jauhojen määrä vielä vähän lisääntyy, kun tarvitaan leivontaan jauhoja avuksi.
Taikinasta muotoillaan pyöreitä leipäsiä ja siittä sitten taputtelemalla painellaan ohuiksi rieskasiksi. Meän perällä rieska saapii olla vähän paksumpi.Mie tykkään tämmösestä soppelista ei liian ohutta eikä paksua.
Pyöreitten rieskojan päälle painellaan sitten tuomonen kuvio ja pistellään vielä haarukalla. Kylläpä tulleeki kommeita rieskoja.
Sen mie opin, että ens kerrala ihan rohkeasti vain rieska kuumemppaan uuniin. Kyllä mie ens kerrala tehen näitä enemmän ei mene heti kynsille. Kyllä se kannattaa rohkeasti vain kokkeilla ei se tämä rieska mikkään mörkö ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti