KETTUSUKAT ANELMAISITTAIN
Kaivoimpa kuelmalaatikosta viime vuona kesken jääneitä kuelmia. Sielä nämä kettumaiset sukat on ootellu uutta kutomisintoa kesän. Mie tiesin viime kevväänä, että nytkö mie nämä alotan, niin en mie näitä tänä kevväänä valmiiksi saa. Tavoitteena oli, että jospa Jouluksi veljen tyttärelle joulupakettiin saisin nämät kuottua. Ja valmista tuli HYVÄ MIE! Kerranki tavoitteessa.
Mikkään himokutoja mie en ole. Sukat mie ossaan kutoa ja siinä se. Saatan kutoa yhet tai kahet sukat talvessa ja sitten se tyrehtyy. Siihen se kutomisenpalo loppuu. Ehkäpä seuraavana syksynä tai keväänä se taas nostaa päätä: neuloosi.
Tottakait mieki olen törmäny Anelmaisiin ja yhet tyttärelle semmoset kutonukki. Näissä sukissa hyödynnetty novitan sukkalehdestä Anelmaisten mallia. Tuo sukkalehti on kyllä hyvä. Siinä on hyvä joululahja idea vaikka alottelevalle kutojalle. Ohjeet on helpot ja mieki ymmärsin.
Valko riepuki jotunu oottahmaan emäntää lenkile.
Oli kyllä mahtava tunne saaha näinki työhläät sukat valmiiksi. Kyllä siinä minua hymmyilytti ja oli semmosta onnistumisen ja ylpeyen tunnetta vaikka nämät ei täydelliset olekkaan. Mietin mie silti, että kehtaankohan mie näitä lahjaksi antaa niinko hävettäs ko nämä ei olekkaan ihan täyelliset. Mie päätin, että annampa kuitenki. Nämä onki enämpi rakkaella kuottu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti