VILLASUKKIA PUKKAA
Syyskuu on taputeltu. Syyskuu on ollu jotenki erikoinen. Olen saanut aikaan asioita joita olen aikonut tehdä. Pääteltyjä käsitöitä, vapaaehtoistyöhön alkaminen ja tämä blogi.
Toisaalta olen kuitenki jumissa kotona työttömänä. Työrintamalla on aika hiljaista. On kytätty mollin sivulta töitä, mutta ei. Toivotaan, että lokakuussa avautuu uusi ovia kohti uusia töitä.
Kyllä tässä tekemisen puute tullee ja turhautuminen, kun on kotona. Olen kaivanut kuelmalaatikosta rästiin jäähneitä töitä ja tehny niitä loppuun. Nämäkki siniraitasukat on tainu valmistua kymmenisen vuotta sitten, kun esikoinen syntyi. Ovat ootelleen päättelemistä. Nyt sain nämät pääteltyä ja siinäpä ne on passelit esikoiselle.
Novitan sukkalehestä tehyt saippuakuplasukat. Nämäkki ootellu laatikossa varmaan parisen vuotta. Tässä värityksessä kuvio ei tule oikeuksiinsa, mutta mie voin pittää nämä itelä.
Olen mie saanu yhet sukat tehtyä ihan alusta loppuun asti. Vois sanoa, että tässä on kuottu ihan hulluna. Silloin se on tehtävä, kun rauta on kuuma. Olen kutona jämälankoja pois ja mie kyllä ihmettelen mistä kummasta näitä lankoja riittää. Mie luulin, että nyt ne loppu, niin tyär
kantaa pussin missä lissää lankoja. Meilä alkaa kohta olla koko perheen talven sukat neulottua ja jotenki tuntuu etten mie varastoonkaan ossaa niitä kutoa. Mitäs niistä lopuista langoista vois tehä? Oppisinkohan mie virkkaahmaan?
Ulkona sattaa vettä toivoma, että lokakuu tuo tullessaan iloa ja semmosia hyviä asioita.
Toisaalta olen kuitenki jumissa kotona työttömänä. Työrintamalla on aika hiljaista. On kytätty mollin sivulta töitä, mutta ei. Toivotaan, että lokakuussa avautuu uusi ovia kohti uusia töitä.
Novitan sukkalehestä tehyt saippuakuplasukat. Nämäkki ootellu laatikossa varmaan parisen vuotta. Tässä värityksessä kuvio ei tule oikeuksiinsa, mutta mie voin pittää nämä itelä.
Olen mie saanu yhet sukat tehtyä ihan alusta loppuun asti. Vois sanoa, että tässä on kuottu ihan hulluna. Silloin se on tehtävä, kun rauta on kuuma. Olen kutona jämälankoja pois ja mie kyllä ihmettelen mistä kummasta näitä lankoja riittää. Mie luulin, että nyt ne loppu, niin tyär
kantaa pussin missä lissää lankoja. Meilä alkaa kohta olla koko perheen talven sukat neulottua ja jotenki tuntuu etten mie varastoonkaan ossaa niitä kutoa. Mitäs niistä lopuista langoista vois tehä? Oppisinkohan mie virkkaahmaan?
Ulkona sattaa vettä toivoma, että lokakuu tuo tullessaan iloa ja semmosia hyviä asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti